Merimasku lyhyesti

Otavan saarella sijaitseva Merimasku oli vuoteen 2009 itsenäinen kunta. Vuoden 2009 alusta Merimasku liitettiin Naantalin kaupunkiin. Merimasku ehti siis täyttää 144 vuotta itsenäisenä kuntana.
Nimikin jo kertoo, että Merimaskulla on alun perin ollut tekemistä Maskun kunnan kanssa. Ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta Merimasku kuului Maskun hallintopitäjään. Varhaisimmat kirjalliset tiedot ovat vuodelta 1556. Kirkollisesti Merimasku kuului Naantalin emäseurakuntaan, hallinnollisesti Maskun hallintopitäjään ja oikeudenhoidollisesti 1600-luvulta lähtien Rymättylän käräjäkuntaan.

Vuonna 1865 yleisen kunnallislain yhteydessä Merimaskusta tuli itsenäinen kunta. Itsenäistymisen jälkeen, vuosien kuluessa, kunnan hallinto on kehittynyt ja moninaistunut.

Korkeat mäet ovat mahdollistaneet jo kivikaudella asutuspaikkojen valinnan Merimaskun alueelta. Niinpä mm. Kaasavuorelta ja Villivuorelta on löydetty muinaisia asuinpaikkoja. Saaristoseudulla kävivät pitkän aikaa vain satunnaiset eräretkeilijät. Vakinainen väestö asettui alueelle 1200- ja 1300-luvuilla. Merimasku oli pitkään maskulaisten aatelisten kalastusaluetta.
Kallioiset mäet ovat tyypillistä Merimaskua ja yleensä kaikki niiden väliin jäävä alavampi maa on aikanaan raivattu viljelyksille. Leuto ilmasto mahdollistaakin vaativien ja pitkän kasvukauden tarvitsevien lajien, kuten sokerijuurikkaan, kurkun ja varhaisperunan viljelyn.

Pitkä ja lämmin syksy ja Otavan saaren sopiva sijainti lintujen muuttoreiteillä houkuttelee lukuisia lintulajeja pysähtymään muuttomatkoillaan Merimaskuun Köylijärvelle ja Taattistenjärvelle.
Merimaskun alueen pinta-ala on 101 neliökilometriä, josta lähes puolet on vettä. Alueeseen kuuluu 94 saarta, joista kuudella on ympärivuotista asutusta. (v. 2016) Suuri osa Merimaskua sijaitsee Otavan saarella, josta on vuodesta 1970 ollut kiinteä maayhteys Naantalin Luonnonmaalle Särkänsalmen sillan kautta. Lokakuussa 2002 valmistunut toinen silta Otavan saarelle yhdisti saaren mantereeseen ja samalla poistui lossi Kirkonsalmelta.

Vuonna 1910 Merimaskussa oli noin tuhat asukasta ja väestö oli vähenemään päin. Vuonna 1975 tavoitettiin muuttoliikkeen aallonpohja, kun asukkaita oli 648. Tämän jälkeen väestö lähti jälleen kasvuun osittain sillan ja Hellemaan palstoituksen ansiosta. Vuoden 2020 lopussa Merimaskun asukasluku oli 1703 .

Kesäisin asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu, kun kesäasukkaat saapuvat mökeilleen.